Vanhin poikani muutti isompaan opiskelija-asuntoon ja lupasin viedä sinne hänelle niin rakkaat kirjansa lapsuudenkodistaan. Perhosia vatsassa odottelin lähtöpäivää, eli keskiviikkoa, toivoen lumentulon odottavan vielä muutaman päivän, tai viikon, mutta niin se vain talvi tuli ja liukkaus.

Ajelin 200 kilometriä pohjoiseen päin ja hyvä ajokeli olisi ollut suotavaa. Kissoille kävin Kiteeltä muutaman 6 kg ämpärin (viisi ämpäriä) kuivamuonaa ostamassa edullisesti maatalouskaupasta, Raksut ovat edullisia ja laadukkaita ja niiden loputtua jää kannellinen ämpäri ensikesän marjaretkiä varten odottamaan.

Selvisin kunnialla Joensuuhun ja poikani ilostui saadessaan kirjansa ja äitinsä ehjänä perille. Asunto oli tosi mukava ja rauhallisella paikalla ja oli mukavaa jutustella illalla teekupposen äärellä pojan kanssa maailmaa parantaen. Tosin ampumistapaus tuntui aivan järkyttävältä, että täällä koto Suomessa sellaista voi tapahtua, tuli tosi paha olla.

Aamulla poika lähti yliopistolle ja minä tein jauhelihakeiton, mansikkakiisseliä ja mustikka-vadelmapiirakan odottamaan nälkäistä koululaista ja lähdin ajoissa kotia kohti ajelemaan, kun ei pimeässä ajelu oikein houkuttele minun ikäistä ihmistä enää.

Kotiinpaluutani odotti kahdeksan innokasta kissaa herkkunaksuja hamuten ja kaksospoikani namituliaisia odottaen, Runebergin makeistukku on Kiteen lähellä ja siinä olin luvannut poiketa namusia ostamassa.

Seppo siemailee kermaa naksuttelunsa jälkeen

Mukavaa viikonloppua kaikille, toivottavasti lumi on pysyvää laatua, kun kerran se maahan on satanut!